Kuva: [[Katso
tästä]]
Nimi: Mirakon
Skp: tyttö
Pituus: 172 cm
Paino: 69 kg (ilman siipiä
65 kg)
Nimen merkitys: Peilisielu
Rotu: pinkki/violetti
Luonne:
Mirakon on luonteeltaan hieman naivi ja kovin luottavainen muita
ihmisiä kohtaan. Neitokainen on aika utelias, joka on toisinaan
huono
asia. Mirakon on myös jokseenkin ujo. Se toisaalta sotii sitä
vastaan,
että hän on niin utelias. Tyttö on usein kiltti ja
ystävällinen, eikä
hän oikein osaa pitää puoliaan joutuessaan
ikävään tilanteeseen.
Mirakonia voi lukea joskus kuin avointa kirjaa, vaikkei olisikaan
ajatusten lukija. Taistelijaksi Mirakonista ei ole, joten tukalissa
tilanteissa hänen valttiaan ovat nopeahkot refleksit ja toisen
mielen
tilan aistiminen. Maailman ankeus ja kylmyys masentavat toisinaan
tätä
muuten niin iloista tyttöä, mutta etsimällä
asioista hyvät puolet ja
löytämällä valonpilkahduksia
elämästä voi synkän ja torjuvankin paikan
muuttaa vähintään mielenkiintoiseksi. Tytön omasta
mielestä siipien
pinkkililahtava väri kuvastaa rakkautta jota hän tuntee
kanssa eläjiään
kohtaan. "Kaikella on merkitys, eikä mikään tapahdu
turhaan ja ilman
seuraamuksia." on tytölle jonkinlainen
epämääräinen moton tapainen.
Mirakonin mielestä sisäinen kauneus on tärkeää
ja se pitää oppia
löytämään.
Ulkonäkö: Mirakonilla on
pitkähköt vaalean siniset hiukset joiden keskeltä kulkee
poikittain
Ultramariininsininen raita (etuhiukset ovat kokonaan ultramariinia).
Hänen siipensä ovat vaalean ruusun punaiset joissa on
häivähdys
luumunpunaa. Tytön iho on vaalea ja posket usein hennon punakat.
Naikkosen silmät ovat omenan vihreät ja niissä on
lähes aina lempeä
katse. Useimmiten tyttö pukeutuu liilaan ja tumman siniseen,
toisinaan
päälle eksyy jotain punaistakin. Mirakon pitää
yksityiskohdista
vaatteissa (kuten korut ja nauhat.)
Menneisyys: Hyvin kauan
sitten n. tuhat vuotta maailman luomisen jälkeen syntyi pieni
tyttö
lapsi. Hänen nimensä oli (yllätys, yllätys)
Mirakon. Vanhemmat
kasvattivat ylpeinä ainoata lastaan josta tuli lempeä ja
ymmärtäväinen.
Tyttö piti kaikista ympärillään (tai no ei ihan
kaikista) ja kertoi sen
varsin selkeästi heille. Mirakonin täyttäessä 21
hän sai pahan
myrkytyksen ja kuoli tuskaisesti sairaalassa. Vanhemmat olivat
täysin
murtuneita ja he päättivät haudata kuoleman kalventaneen
tyttärensä
omalle pihalleen. Joidenkin mielestä päätös
muistutti rangaistusta
vanhempia itseään kohtaan, mutta toisista se oli rakastavien
vanhempien
tyttärelleen osoittama tunteellinen ja koskettava ele. Tytär
siirtyi
taivaan hohtelevaan maailmaan, muuttumatta tippaakaan maan
päällisen
elämänsä minästä. Ja kun lopulta ylin
hallitsija repi enkeleiltä siivet
ja heitti heidät takaisin maahan, Mirakon pettyi kovin koska
tulvan
tuhoama maa oli niin synkkä ja lohduton. Ajan myötä
hän tottui asumaan
maassa kuten monet muutkin. Elämä oli synkkää ja
vaivalloista. Eräänä
päivänä neitokainen kuitenkin huomasi
hämmästyksekseen että vaalean
ruusunpunaiset siivet tunkivat esiin hänen
selästään. Äkkiä kuollut
maakin tuntui kauniimmalta paikalta.
Pelaaja: Magic - wolf
Pelipaikka: Where angels fall.